Olen tässä miettinyt, miten ratkaista haasteellinen tehtävä nimeltä ulkoilu. Tyttö haluaisi olla usein ulkona, ja haluaisinkin hänen olevan enemmän ulkona, mutta on vielä niin vallaton, ettei voi yksin jättää ja piha on aidaton. Tie vieressä on toki kohtuullisen hiljainen, mutta ne harvat autot kaasuttelevat tuhatta ja sataa.
Ei se ulkoilu sinänsä hankalaa, mutta kun on vielä kaksi vauvaa, jotka eivät kovin kauaa jaksaa valveilla olla kärryissä, eikä tuollaisia kääröjä oikein voi laittaa mihinkään kylmään maahan makaamaan. Meidän ulkoilut jäävätkin yleensä lyhyiksi, sillä yleensä joku alkaa kiljua kurkku suorana, johon vielä toinen yhtyy. Useinmiten tyttö onkin isänsä kanssa ulkona, kun tämä tekee ulkohommia. Mies on luvannut rakentaa aidatun leikkialueen, jonne eivät myöskään koirat pääsisi sotkemaan. Toivotaan, että se sitten valmistuu piakkoin. Se nimittäin olisi kyllä hyvä olemassa nyt, sillä täällä on kaksi kärttyistä (tällä hetkellä nukkuvaa) poikaa ja erittäin väsynyt äiti sekä energinen pikkutyttö, joka haluaisi mennä ulos, mutta jonne häntä ei voi yksin päästää.
No comments:
Post a Comment