Puolivuotiaita poikia

Puoli vuotta tuli täyteen pienillä miehillä jo viikolla, mutta teen pienen postauksen tästä aiheesta nyt. Nämä kuvat on otettu suunnilleen puolivuotispäivän aikoihin. Ovat kyllä aivan ihania kullannuppuja, jotka alkaneet yhä enemmän kommunikoida. Usein saa vastaansa valloittavan kuolaisen hymyn ja puheeseen vastataan jokeltelulla. Kummallakin on kaksi pientä hammasta alaleuassa ja lisää tulossa. Meillä onkin ollut melkoisen levotonta taas, erityisesti Liam reagoi hampaiden tuloon tosi voimakkaasti kuumeilemalla, vatsaoireilla ja ilmeisesti myös flunssaisuus liittyy siihen.

Kiinteitä meillä on syöty nyt kuukauden verran. Hyvin näyttää ruoka maittavan. Herkkua on bataatti ja inhokki on kukkakaali. Olemme lähinnä maistelleet vihanneksia, mutta myös hedelmiä viimeisen viikon aikana. Päiväaterioita on kaksi; vauvan puuroa hedelmäsoseen kanssa tai ilman sekä vihannessosetta. Lähiaikoina olisi tarkoitus ottaa mukaan kolmaskin ateria. 

Finn

Liam

Vielä ei (onneksi?) ryömitä, mutta melkoista kierimistä, kiemurtelua ja pyörimistä harrastetaan lattialla ja sillä tavalla päästään jopa pari metriä eteenpäin. Finn on ehkä vähän motorisesti edellä käsien käytössä ja kääntymisessä, mutta Liam on nyt parin päivän sisällä löytänyt varpaansa, mitä Finn ei ole vielä onnistunut tekemään. Leluja tutkaillaan ja maistellaan jo kovasti, tuttia otetaan suusta pois ja laitetaan takaisin. Finn on ehkPinsettiote alkaa olla erityisesti Finnillä jo hallussa, mutta kyllä Liamkin aika näppärästi käsittelee pieniäkin juttuja. Täytyy alkaa olla todella tarkka, ettei lattialla ole mitään pientä pikkuisten ulottuvilla. Teetä ei enää voi juoda kovin helposti Finn sylissä, kumpikin poika tarttuu varmasti sanomalehteen, jos yrittää lukea sitä vauva sylissään.

Pojat ovat aika isokokoisia, mutta Liam on selvästi edelleen suurempi ja hieman isopäisempi. Vaatekoko on keskimäärin 74cm, Liamilla alkaa olla jo 80cm vaatteitakin käytössä. Housuissa toki menee melko pienetkin koot, mutta erityisesti bodeissa huomaan tuon isokokoisuuden. Saa nähdä saavuttaako Finn Liamia koossa, vai tulevat olemaan aina hieman erikokoisia.

Pojat ovat selvästi kiinnostuneita toisista ihmisistä kuin toisistaan, mutta melkoista painimatsia jo käydään välillä leikkimatolla. Velipojan korvasta tai poskesta on mukava vetää tai tunnustella kasvoja. Kädestä pidetään usein kiinni. Yleensä toisen pojan kommunikointiyritykset tyssäävät siihen, että toinen veljeksistä tuijottaa jotain muuta. Välillä kyllä hymyilevät ja jokeltelevat toisilleen. Saa nähdä tuleeko meilläkin oma kieli, kuten monilla kaksosilla.

Viikko sitten juhlimme täällä myös Pyhän Patrikin päivää. Tässä vielä pari kuvaa siltä päivältä.

PS. nuo kuvat asettuivat hieman hassusti. En nyt ehdi korjailemaan asiaa, yritän myöhemmin.

Kävelyllä

Täytyy tunnustaa, että en ole kovin ahkerasti käynyt vaunulenkillä, mutta voisin yrittää aktivoitua enemmän. Kaksosten rattaiden työntäminen reipasta vauhtia on myös aika tehokasta liikuntaa. Meidän kylässä on vielä irlantilaiseksi maaseutukyläksi aika leveät tiet, mutkissa täytyy vain mennä ulkosyrjälle, kun täkäläiset kuskit kaahaavat tuhatta ja sataa ihan pienilläkin teillä vähät välittämättä siitä, mitä seuraavan mutkan takana voisi olla. Nyt on ollut hieman kylmempää, mutta päivien pidetessä tekee todellakin enemmän mieli raahautua roihuavan takkatulen äärestä ulos raikkaaseen ilmaan. 

Vauvamahanpienennysprojekti on lähtenyt jotenkin käyntiin. Olen liikunnan lisäksi muuttanut hieman ruokailutottumuksia. En enää syö iltaisin kahdeksan jälkeen ja olen vähentänyt leivän syömistä. Ihan selvästi ainakin jotain pöhötystä on lähtenyt pois ja vatsa näyttää vähemmän raskaana olevan naisen vatsalta. Jatketaan siis samalla tavalla! Muuten en ole muuttanut ruokavaliota, herkuttelenkin joskus.

Add caption

Happy Mother's Day!

Irlannissa on tänään äitienpäivä, mutta eipä tuo näy kyllä elämässäni mitenkään muuten kuin että sain Lumin hieman kiireellä värittämän kortin, osaa nimittäin värittää paremminkin. En tiedä muistaako täällä miehet yleensä äitienpäivänä, Owenin perheessä ei kuulemma näin ole tapana. On kyllä ollut aikamoinen äitienpäivä, hereillä jo 5.30 ja isommalla pojalla ilmeisesti vatsavaivoja, vai olisiko lisää hampaita tulossa (?). Joka tapauksessa melkoista kitinää ollut valveillaolon ajan. Hyvää äitienpäivää kuitenkin kaikille äideille! 

Tällainen äitienpäiväkortti minulle tuotiin tällä viikolla kerhosta.

Kiireinen päivä pienille miehille

Meidän kaksosten kanssa on olosuhteiden pakosta tullut oltua kotona paljon enemmän kuin Lumin vauva-aikana. Onhan se helpompaa lähteä yhden vauvan kanssa jonnekin kaupunkiasunnosta kuin kahden vauvan ja taaperon kanssa keskeltä maaseutua. Tänään kuitenkin käytiin ensin Suomikoulun muskarissa, josta pojat eivät tietenkään vielä saa paljon irti, mutta tyttö tykkää kovasti ja siellä on muita samankokoisia puolisuomalaisia lapsia, joiden kanssa vähän villiinnytäänkin. Suomikoulun jälkeen istuttiin Owenin sukulaisten kanssa ostoskeskuksen kahvilassa hetkisen aikaa ja ehdin käydä myös pikaisesti kaupassa.

Kotona käytiin vain kääntymässä ennen kuin suunnattiin naapuriin synttäreille, ja melkoisen massiiviset 1-v. synttärit olivatkin. Aluksi pojat tyytyivät vain tuijottamaan uteliaina, mutta sitten alkoi iskeä väsy ja Finn tuntui lämpimältä. Owen lähti pelaamaan ja olenkin saanut tapella kärttyisten poikien kanssa täällä, yliväsyneitä raukat, kun rytmi ollut hieman erilainen. Kaikista helpointa onkin tehdä vain yksi pieni reissu heidän kanssaan, niin ei rytmikään muutu liikaa. Kai se helpottuu ajan kuluessa.

Kuntokuuri

Lähes kuusi kuukautta on mennyt sektiosta ja ajattelin, että nyt on aika alkaa saattaa kroppaa hieman sutjakampaan kuntoon. Vatsa muistuttaa vaatteet päällä raskausvatsaa, mutta paljaana epämääräinen muhkurainen möykky ja näyttää siltä, että lihasten välissä on edelleen kolo. Päätin kuitenkin aloittaa vatsalihasten kohentamisen ensin hiljakseltaan, pari kertaa viikossa. Olen jo tehnyt muutaman kerran. Eilen tein 20 kertaa sekä suoria (?) että vinoja vatsalihaksia ja voin sanoa, että vatsalihakset ovat ihan olemattomat, ei ole koskaan ollut noin vaikeaa nostaa itseään ylös lattiasta. 

Sunnuntaina kävin tunnin reippaalla kävelylenkillä ja voin sanoa, että kunto ei ole paras mahdollinen. Pakko yrittää nipistää aikaa itselle ja alkaa myös harrastaa pitkiä vaunulenkkejä useammin. Meillä ei ole henkilövaakaa, joten painotavoitteita en nyt aseta ainakaan vielä. Päätavoite on siis kiinteytyä ja näyttää ei-raskaalta kesävaatteissa. 

Niin ne lapset kasvavat

Viime päivinä olen huokaillut vaatteiden kanssa. Yhtäkkiä kaikki kolme ipanaa näyttävät kasvaneen monista vaatteista ulos. Pojat ovat aika isoja vauvoja, siitä huolimatta, että syntyivät lähes kuukautta ennen laskettua aikaa. Olen tässä pakkaillut potkupukuja pois, suurin osa kokoa 3-6kk on jo liian pieniä ja siis myös 68cm.  Pojat ovat identtisiä, mutta  hieman eri kokoa, joten heidat on helppo erottaa toisistaan. Isompi on roteva ja ponteva poika ja pienempi hieman hoikka ja jäntevä, hieman veljeään lyhyempi. Näyttää siltä, ettei meillä ole jemmassa enää hirveän vauvamaisia vaatteita odottamassa ja muutenkin isompia vaatteita ei ole yhtä paljon kuin oli pieniä. Se tietää siis vauvanvaate-ostoksia! Näille pojille en ole ostanutkaan kovin paljon vaatteita, sillä saimme tosi paljon lahjaksi, mutta myös muiden vanhoja vaatteita. Nyt vain pitäisi organisoida poikien vanhojen vaatteiden kierrätys eteenpäin. Kaikki paikat pullistelevat vaatteita tällä hetkellä.

 Tyttö on pienikokoinen, mutta hänkin näyttää kuitenkin kasvavan ja ilmeisesti jonkinlainen kasvuspurtti meneillään. Hihat ja housunlahkeet ovat yhtäkkiä lyhyitä. Hänkin näyttäisi tarvivan ainakin siistempiä housuja. Meidän tytöstä on muuttunut kuin huomaamatta taaperosta villiksi pikkutytöksi. Hän käy kaksi kertaa viikossa kerhossa, jossa noin puolet on hänen ikäisiään ja toinen puoli sellaiset vuoden vanhempia, eskari-ikäisiä, jotka eivät olleet ilmeisesti mahtuneet ilmaiseen esikouluun. Tänään playschoolissa tyttö oli päässyt loistamaan tiedoillaan, kun oli osannut tunnistaa kirjoitetut numerot paremmin kuin häntä vuoden vanhemmat esikouluikäiset. Sellainen se tyttö on, hassu sähläri, joka tietää välillä yllättävän paljon asioita sekä selittää hassuja juttuja englanniksi ja suomeksi. Ensi vuonna hän on jo esikoululainen ja seuraavana vuonna koululainen koulupukuineen kaikkineen. Irlannissa koulu aloitetaan kyllä hurjan aikaisin.

Playschoolin ensimmäinen päivä kuukausi sitten.

Nyt en saa kirjoitettua enempää, yksi vinkuu ja toinen repii kädestä. Seuraavaan kertaan siis.

Ensimmäinen kirjoitus

Aloitan tai ainakin yritän aloittaa bloggailun jälleen pitkän tauon jälkeen. Edelliset blogit loppuivat aina asian vähyyteen. Nyt meillä on talonröttelö, jonka olemme saaneet asumiskuntoon, mutta, jossa on vielä paljon tekemistä ja laajennuskin on ajankohtaista lähivuosina, sillä remontin aikana perheemme ehti kasvaa kahdella pienellä pojalla. Näistä pienistä ja heidän vallattomasta isosiskostaan riittää varmasti juttua.

Talo viidakon keskellä kesällä 2011.